talvi


Palstalle menee vuodessa 15 euroa vuokraan, siemeniin ja mahdollisiin ostotaimiin sekä täydennysmultaan, lannoitteisiin ja muuhun maksimissaan 200 euroa.

Nyt helmikuussa voi jo ryhtyä suunnitteluhommiin ja aivan kohta kasvattamaan myös taimia.

Jo puolikkaan aarin palstalta saa niin paljon ruokaa, että siitä on riittänyt joka vuosi jaettavaksi myös ystäville ja tutuille. Vain perunat alkavat nyt olla loppumassa. Kun elää niukoilla tuloilla, on parasta satsata kotimaisiin juureksiin. Ostin joulukuussa kaksi kiloa porkkanoita, mutta sitä en kertonut, että tuli ostettua myös neljä kiloa punajuuria.

Kolmella eurolla sain hyviä kotimaisia juureksia kuusi kiloa.

Pohjoisella pallonpuoliskolla kasvaneen ihmisen on hyvä pitää mielessään, että juurekset jotka kasvavat lähellä ja ovat oman ilmastovyöhykkeemme kasveja, ovat parasta ruokaa. Parhaimpia ja parempia ravinnonlähteitä kuin kasvikset, joita tuodaan lentokoneilla tänne pohjoisnavan lähelle jopa tuhansien kilometrien päästä.

Vuoden 2015 vihannes on SIPULI. Sen terveysvaikutukset ovat täysin kiistattomat. Vielä on komerossa oman sipuloita, joka vuosi ne kuitenkin loppuvat viimeistään maaliskuussa.

Punajuuri ovat myös terveysruokaa, super-ruokaa. Niitä en ole kasvattanut palstalla, yritystä on ollut, mutta olen toistaiseksi epäonnistunut.

Kotimaiset kasvikset ry:n mukaan punajuuri sisältää monipuolisesti kivennäisaineita ja vitamiineja. Punajuurissa on paljon kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä. Vitamiineista punajuuresta löytyy runsaasti A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja.

Punajuuren juurta on käytetty ennen vanhaa lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten hammas- ja päänsäryn hoitoon. Punajuurella on hoidettu myös flunssaa, ihottumia ja hermostohäiriöitä. Punajuuren sisältämän väriaineen uskotaan edelleen vaikuttavan mielialaa kohentavasti ja punajuuren tryptofaanin lisäävän kaikinpuolista hyvinvointia.

Sitä voi syödä raakaraasteena, sekaan voi raastaa mielensä mukaisen määrän omenaa tai kyssäkaalia tai porkkanaa. Kaikkia on kokeiltu ja hyvin toimii. Raasteille voi myös tehdä salaattikastikkeen. Kokeilemalla selviää mistä tykkää.

Punajuuresta saa keittoja. Punajuurisosekeitto ja sinihomejuustolla tai borssikeitto. Netistä löytyy kummastakin reseptejä.  Esimerkiksi >>> täältä. Punajuuresta saa myös monenlaisia laatikoita.

Tein juureslaatikon, jossa pääraaka-aine on punajuuri. Tämä on noinkokkien noinohje. Juuresten koko vaikuttaa aikalailla, ja omat makumieltymykset. Haluaako paljon vai vähän sipulia, pitääkö valkosipulista vaiko ei.

noin 4-5 punajuurta
noin 1-2 porkkanaa
noin 2-3 perunaa
noin 2 sipulia
noin 1-3 valkosipulin kynttä
noin 1 paketti sinihomejuustoa
2, 5 dl ruokakermaa
suolaa (ei tarvita paljon jos sinihomejuustoa on riittävästi)
ripaus sokeria
vastajauhettua mustaapippuria
+muita mausteita maun mukaan

Raasta kaikki aineet ja sekoita ne keskenään. Raastettu juureshärdelli öljyttyyn vuokaan. Joukkoon sinihomejuustoa murusina ja mausteet. Lopuksi kerma. Kansi päälle ja vuoka uuniin. Aluksi noin puoli tuntia parissa sadassa asteessa. Lasketaan lämpö noin 180 asteeseen ja kypsytetään vielä toinen puolituntia. Välillä voi nostaa kannen pois ja käydä katsomassa miltä näyttää. Jos se kaipaa esimerkiksi nestettä lisää, niin sitä voi lisätä.

Matala lämpö ja hidas kypsyttäminen tuo juuresten omat maut hyvin esille. On todella maukasta, ihan sellaisenaan.

Mainokset

Nyt ei olla kattien luona vaan keittiössä, hellan ääressä. Eräs katti, joka on ehkä ollut edellisessä elämässään italialaisen lämminsydämisen pizzerianomistajan hyvin suuresti rakastama kissa, istuu kyllä mielellään aina seuraamassa mitä keittiössä tapahtuu. Silloin kun siellä tapahtuu. Nyt tapahtui.

Myskikurpitsa halkaistaan ja siemenet sekä kota kaivetaan pois ja kuori veistellään veks.

Myskikurpitsa halkaistaan pystysuunnassa ja siemenet sekä kota kaivetaan pois ja kuori veistellään veks. Sitten sen voi pilkkoa lohkoiksi. Helppoa kuin heinänteko!             Huomaa: myskikurpistan keltainen väri muuttuu ruskeaksi keitettäessä. Kun keität sitä, lisää kurkumaa, joka pitelee keltaista väriä, ainakin vähän.

 

Kattilassa tehtiin porkkanakurpitsasoppaa. Ostin ennen joulunpyhiä 2kg:n säkin suomalaista porkkanaa, koska se maksoi vain yhden euron. Niitä on vielä, vaikka kuinka paljon.

Näistä aineksista tulee noin 4 litraa soppaa. Riittää siis suuremmallekin seurueelle. Soppaan tarvitaan seuraavia aineksia:

1 kpl myskikurpitsa (tai vastaava talvikurpitsa)
5-6 isoa porkkanaa
(kurpitsan ja porkkanoiden suhde on 2:1. kurpitsaa 2 kertaa enemmän kuin porkkanoita, tätä suhdetta voi kokki toki muuttaa)
2-4 sipulia (maun mukaan, voi olla enemmänkin)
0,5 – 1 litra vettä (veden määrä riippuu ihan siitä kuinka paksua keitosta haluaa tehdä)
2-2,5 dl ruokakermaa
öljyä

Mausteet:
1 – 1,5 tl curryä
1 tl intialaista mausteseosta
0,5 – 1 tl jeeraa
1 tl kurkumaa (myskikurpitsa menettää muuten ihanan keltaisen värinsä)
ripaus sokeria
kana- tai kasvisliemikuutio
yhden sitruunan mehu

Mausteet ovat kokin mieltymysten varassa. Kokilla on täysi vapaus vaihdella niitä. Tämä kokki maustoi näin ja oli hyvin onnistunut.

Käyttämistäni mausteista:
Valmis intialainen mausteseos on ostettu tavallisesta ruokamarketista. Se sisältää: neilikkaa, kuminaa, korianteria, kurkumaa, sipulia, mustaapippuria, cayennepippuria ja kardemummaa. Jeera on oikealta nimeltään roomankumina. Sitä ei aina saa tavallisesta ruokakaupasta.

1. Pilko sipulit, porkkanat ja kurpitsa lohkoiksi. 2. Kaada kattilan pohjalle öljyä ja lisää siihen mausteet ja sipuli. Lämmitä mausteita ja sipulia hetki kuumassa öljyssä (maut tulevat esille) 3. Lisää porkkana- ja kurpitsalohkot ja pyöritä niitä tovi öljymausteseoksessa, sekaan pikku ripaus sokeria ja kurkuma 4. Lisää vesi (laita aluksi puoli litraa ja lisää vettä tarvittaessa lisää) 5. Lisää kana- tai kasvisliemikuutio 6. Anna kiehua miedolla lämmöllä niin kauan, että porkkanat ja kurpitsa ovat pehmeitä. Soseuta keitto kotoasi löytyvällä sopivalla vehkeellä tai laitteella. 7. Maista. 8. Lisää mausteita, jos on tarvis. 9. Purista yhden sitruunan mehu keittoon (tämä on tärkeätä, sillä säväri sitruunasta on hieno). 10. Aivan lopuksi lisää kerma. Nauti yhdessä tai yksin.

Taivaanportit aukeavat. Tadam!

Kurpitsanlohkoja. Ihanan keltaisia.

Kurpitsanlohkoja. Ihanan keltaisia.

Kiinnostukseni ja rakkauteni sipulikasveihin on pysyvää. Sipuli on kasvinosa joka toimii kasvin ravintosäiliönä, ravintolana ja energiavoimalana. Sipuli on myös ihmisravinnoksi kelpaava kasvi.

Sipulinsyönti alentaa veren kolesterolitasoa, vahvistaa immuunijärjestelmää ja auttaa ehkäisemään syöpä- sekä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä. Sipulien terveysvaikutukset aiheutuvat niiden sisältämistä orgaanisista rikkiyhdisteistä ja flavonoideista. Antibioottisena yhdisteenä valkosipulin allisiini ehkäisee haitallisten mikrobien toimintaa ja tulehduksia. Kversetiini-nimisen flavonoidin lähteinä sipulit ovat erinomaisia. Punasipulin punainen väri tulee antosyaaneista, jotka toimivat ihmisen elimistössä hyödyllisinä antioksidantteina.

Verkkotieto ei aina ollenkaan pidä paikkaansa, mutta edelläsanottu pitää. Googlen hakurobotiikka on hankalaa tiedonhakijalle, koska robotit kokoavat oletusprofiilin tiedonhakijasta ja antavat senmukaisen linkkilistan. Kaupalliset tekijät vaikuttavat siihen, mitkä linkit tulevat ykkösiksi ja mitkä linkit painuvat pohjalle. Kirjastoissa kannattaa käydä siis myös verkkotiedon takia. Googlen hakukone tarjoilee aivan toisenlaisen linkkilistauksen kirjastonkoneilla. Siellä löysin mielenkiintoisia linkkejä ja tietoa Ritarinkukasta, jota yleisesti kutsutaan Amaryllikseksi.

Kun otin neljän koplani sisätiloihin lokakuun lopussa, kastelin niitä hyvin vähän, varoen. Ne ihmettelivät hiljaisina reilun viikon, kunnes sipuleista alkoi nousta lehtiä. Pisimmät lehdet ovat jo miltei metrin pituisia. Red Knight -sipulilla, jonka pahoinraadeltu surkea olemus vetosi minuun vuosi sitten, on yksi hyvin tanakka kukkavarsi.

Olen ajatellut, että kun ritarinkukkien antaa olla omassa rauhassaan, niin koko kasvin oma sisäinen luonto tulee paremmin esille. Kaupallisilla joulumarkkinoilla tällä kukalla on kova kysyntä, mutta sitä varten se usein silvotaan ja säädetään ihmisen toimesta kukkimaan vain markkinoita varten, eikä omaa sisäistä luontoaan, omaa rytmiään toteuttaen. Ihminen on täysin toivoton tapaus, joissain asioissa.

Red Knight

Red Knightin kukkavana

Heinäkuussa, kun pitkään jatkunut hellekausi uuvutti ihmisiä, ritarinkukkani olivat erityisen hyvinvoivia. Kuuma ja lämmin ilmasto muistutti vähän näiden kasvien alkuperäisiä ilmasto-oloja.

Lähes kaikki amarylliksinä myydyt kasvit ovat toista lajia, nimittäin ritarinkukkia – Hippeastrum. Laji on kotoisin Etelä-Amerikasta. Kukat voivat olla joko yksivärisiä tai monenkirjavia. Niitä on tavattu Länsi-Intian saarilta Argentiinaan asti. Sukuun kuuluu 70-75 lajia, mutta risteyttämällä saatuja hybridejä ja erilaisia viljelylajikkeita on yli 600.

Aidolla amarylliksellä terälehdet ovat kapeammat, ja se on kotoisin Etelä-Afrikasta, Kapmaasta, josta sen nimi, kapinamaryllis – amaryllis belladonna, tulee. Tätä aitoa amaryllistä kasvatetaan puutarhakasvina Keski-Eurooppaa myöten. Se on yleensä vaalean ruusunpunainen kukiltaan ja paljon liljamaisempi. Sekä ritarinkukat että amaryllikset kuuluvat laajaan kasviheimoon: Narsissikasvit Amaryllidaceae. Siihen kuuluu sukuja n. 75 ja lajeja on ainakin 1100 ympäri maailmaa.

Hippeastrum. Kuvalähde: wikipedia

Hippeastrum. Kuvalähde: wikipedia

Lisätietoa kiinnostuneille:

Wikipedia: Hippeastrum
William Herbert 1837: Amaryllidaceae
Tertun kasvimaailma

Seuraava sivu »