suunnittelua


chelsea-flower-show-woman3

Kuluvana talvena on tullut mieleen etten ottaisi tänä vuonna palstaa lainkaan vaan pitäisin välivuoden. Eräs ystäväni ihmetteli myös, että miksen ota monivuotista palstaa ja puuhaa omalla maatilkulla, johon siihenkin minulla olisi mahdollisuus. Ei sitten joka vuosi tarvitsisi aloittaa kaikkea aina ihan alusta. Olen sitäkin harkinnut, mutta tykkään omistamattomuuden tilasta. Ei kenenkään maasta, jossa joka vuosi ollaan palstakamujen kanssa yhdessä keväästä syksyyn.

Rakastan hyviä juttuja ja keskusteluja joita palstakamujen kanssa käydään joka vuosi. Ne eivät koskaan juutu jankuttamiseen, tölvimiseen, todistelemiseen, vääntelyyn, kiertelyyn ja tyhjäpäisyyksien hokemiseen. Sellaista näkee vain avoimessa somessa. Avasin naamatilin, jonka ohjelman avulla voi rajata pois kaiken epäoleellisen, turhan ja tarpeettoman. Jonninjoutavan moskan ja moskantuottajat. Voi keskittyä lukemaan kirjoituksia, jotka ovat oleellisen äärellä.

Totuus ja tosi ei ole koskaan suhteellista. Tosi kaivautuu aina esille. Kun valhe väistyy totuuden tieltä, sitä seuraavat myös nettiapinat. He vaihtavat satunsa tiedoksi, jota eivät aiemmin ottaneet lainkaan todesta. Nettiapinoilla on apinan luonne. Pelkkä apinointi. Monkey business.

Sanan kulttuuri alkuperä tulee latinankielestä colere (viljellä) ja siitä johdetusta sanasta cultura (viljelys). Vain ihminen luo kulttuuria ja toimii siinä toisten ihmisten kanssa. Puutarha ja palstahommat pitävät ihmisen ihmisenä. Mieleni kääntyi aika nopeasti ja hylkäsin ajatuksen välivuodesta, palstattomasta kesästä. Ajatus ei elänyt mielessäni kovinkaan pitkään.

On tullut aika tarkistaa siemenpankki. Avata vihreä pieni laatikko, jossa on useita siemenpusseja vuosien varrelta. On tullut aika ajatella tulevaa palstakautta ja parvekkeen kesäkasvit.

chelsea_1
(kuvat poimittu netistä: Chelsea Flower Show, Lontoo 2006)

Mainokset

palsta_1

Selailessani siemenluetteloa tuli mieleen, että puutarhatöissä elää samanaikaisesti useassa eri aikatasossa. Tietyt asiat seuraavat toisiansa joka vuosi samoin. On taimienkasvatusaika, siementen aika, maanmuokkausaika, kylvämisenaika, kasvatusaika, sadonkorjuun aika ja viimein levon aika. Hyvin vääjämättömään suuntaan kulkeva ajan nuoli on raami, jonka sisällä kaikki tapahtuu, omassa merkillisessä järjestyksessään. Yhtään samanlaista kevättä, kesää tai syksyä ei ole ollut.

palsta_2

On olemassa otollinen aika kylvää siemen ja on vähemmän suosiolliset ajat. Tätä tapahtuu joka vuosi. Siemen ei idä, taimi paleltuu tai kasvin kasvu vain tyrehtyy. Kasvit saavat joko liikaa tai liian vähän valoa, lämpöä, vettä tai oikeita ravinteita. On väärät naapurikasvit tai on ne hyvät kumppanikasvit, jotka edesauttavat toinen toistensa kasvua.

Tai. Tulevat hyödylliset tai hyödyttömät oliot ja otukset. Tulevat lehtokotilot tai jänikset tai myyrät, jotka popsivat sadon omiin suihinsa. Mullassa voi myös möyriä lihavat kastemadot, puutarhurisihmisen tosi ystävät, joita ovat myös kiivaat ja ahkerat pölyttäjät.

Säätilat eivät ole koskaan täydellisen oikeat. On kylmiä keväitä ja on hirmu lämpimiä keväitä, keskellä kesää voi tulla pitkä hellejakso (kuten viime kesänä) tai voi sataa vettä monta päivää peräkkäin, on tuulista ja kylmää (viime kesänä oli juhannuksena yhtä lämmintä kuin maaliskuussa).

Parasta kaikessa on puutarhurisihmiset, joiden kanssa voi vaihtaa siemeniä, taimia, satoakin. Voi jakaa onnistumisen kokemuksia, epäonnistumisille ja pieleen menneille yrityksilleen voi hyväntahtoisesti nauraa toisen kanssa.

palsta_3Parasta kaikessa ovat haaveet, jotka eivät koskaan toteutuneet tai ideat, jotka muuttuivat matkan varrella. Eräs niistä on tämän vuoden penkkisuunnitelmat. Joka vuosi teen mielessäni useita erilaisia suunnitelmia.

Kun maankääntöhommat alkavat ja penkkien teko, niin se mikä toteutuu elää, aina voi muuttaa suunnitelmiaan, tehdä asioita toisin kuin alun perin ajatteli. Tänä vuonna aion ottaa koko aarin, saan väljyyttä ja vähän enemmän kukkia palstalle.

Poimin yhtenä iltana netistä kuvia, joista voin poimia idean ituja omiin suunnitelmiini. Kaikki nämä kauniit kuvat ovat siis verkkoavaruudesta poimittuja.

palsta_4

Palstalle menee vuodessa 15 euroa vuokraan, siemeniin ja mahdollisiin ostotaimiin sekä täydennysmultaan, lannoitteisiin ja muuhun maksimissaan 200 euroa.

Nyt helmikuussa voi jo ryhtyä suunnitteluhommiin ja aivan kohta kasvattamaan myös taimia.

Jo puolikkaan aarin palstalta saa niin paljon ruokaa, että siitä on riittänyt joka vuosi jaettavaksi myös ystäville ja tutuille. Vain perunat alkavat nyt olla loppumassa. Kun elää niukoilla tuloilla, on parasta satsata kotimaisiin juureksiin. Ostin joulukuussa kaksi kiloa porkkanoita, mutta sitä en kertonut, että tuli ostettua myös neljä kiloa punajuuria.

Kolmella eurolla sain hyviä kotimaisia juureksia kuusi kiloa.

Pohjoisella pallonpuoliskolla kasvaneen ihmisen on hyvä pitää mielessään, että juurekset jotka kasvavat lähellä ja ovat oman ilmastovyöhykkeemme kasveja, ovat parasta ruokaa. Parhaimpia ja parempia ravinnonlähteitä kuin kasvikset, joita tuodaan lentokoneilla tänne pohjoisnavan lähelle jopa tuhansien kilometrien päästä.

Vuoden 2015 vihannes on SIPULI. Sen terveysvaikutukset ovat täysin kiistattomat. Vielä on komerossa oman sipuloita, joka vuosi ne kuitenkin loppuvat viimeistään maaliskuussa.

Punajuuri ovat myös terveysruokaa, super-ruokaa. Niitä en ole kasvattanut palstalla, yritystä on ollut, mutta olen toistaiseksi epäonnistunut.

Kotimaiset kasvikset ry:n mukaan punajuuri sisältää monipuolisesti kivennäisaineita ja vitamiineja. Punajuurissa on paljon kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä. Vitamiineista punajuuresta löytyy runsaasti A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja.

Punajuuren juurta on käytetty ennen vanhaa lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten hammas- ja päänsäryn hoitoon. Punajuurella on hoidettu myös flunssaa, ihottumia ja hermostohäiriöitä. Punajuuren sisältämän väriaineen uskotaan edelleen vaikuttavan mielialaa kohentavasti ja punajuuren tryptofaanin lisäävän kaikinpuolista hyvinvointia.

Sitä voi syödä raakaraasteena, sekaan voi raastaa mielensä mukaisen määrän omenaa tai kyssäkaalia tai porkkanaa. Kaikkia on kokeiltu ja hyvin toimii. Raasteille voi myös tehdä salaattikastikkeen. Kokeilemalla selviää mistä tykkää.

Punajuuresta saa keittoja. Punajuurisosekeitto ja sinihomejuustolla tai borssikeitto. Netistä löytyy kummastakin reseptejä.  Esimerkiksi >>> täältä. Punajuuresta saa myös monenlaisia laatikoita.

Tein juureslaatikon, jossa pääraaka-aine on punajuuri. Tämä on noinkokkien noinohje. Juuresten koko vaikuttaa aikalailla, ja omat makumieltymykset. Haluaako paljon vai vähän sipulia, pitääkö valkosipulista vaiko ei.

noin 4-5 punajuurta
noin 1-2 porkkanaa
noin 2-3 perunaa
noin 2 sipulia
noin 1-3 valkosipulin kynttä
noin 1 paketti sinihomejuustoa
2, 5 dl ruokakermaa
suolaa (ei tarvita paljon jos sinihomejuustoa on riittävästi)
ripaus sokeria
vastajauhettua mustaapippuria
+muita mausteita maun mukaan

Raasta kaikki aineet ja sekoita ne keskenään. Raastettu juureshärdelli öljyttyyn vuokaan. Joukkoon sinihomejuustoa murusina ja mausteet. Lopuksi kerma. Kansi päälle ja vuoka uuniin. Aluksi noin puoli tuntia parissa sadassa asteessa. Lasketaan lämpö noin 180 asteeseen ja kypsytetään vielä toinen puolituntia. Välillä voi nostaa kannen pois ja käydä katsomassa miltä näyttää. Jos se kaipaa esimerkiksi nestettä lisää, niin sitä voi lisätä.

Matala lämpö ja hidas kypsyttäminen tuo juuresten omat maut hyvin esille. On todella maukasta, ihan sellaisenaan.

Seuraava sivu »