parveke


Maaliskuu:
Viime yönä oli pakkasta. Joki oli jäätynyt uudestaan. Sen pinnalle oli yön aikana tullut ohut kirkas lasinen pinta, jonka päälle oli satanut puuterilunta. Aivan kuin joki olisi saanut sokerikuorrutuksen. Ei ole ollut näin koleaa maaliskuuta koskaan, ajattelin. Muistiin ei ole luottamista, edes maaliskuun säiden suhteen. Tämän päiväkirjan kirjausten mukaan maaliskuut ovat olleet melkolailla samankaltaisia.

https://takapihantarhuri.wordpress.com/category/maaliskuu/page/3/

tulppaanit
Huhtikuu:
Alkamassa on seitsemäs vuosi palstaelämää. Tämän vuoden palstan numerossakin on seitsemän. Luvun seitsemän sanotaan olevan myyttinen luku. Satujen, tarinoiden ja legendojen perusluku, pyhä luku. Vanhat tarinat ovat ihmiskunnan viestejä kaukaisesta maailmasta. Tarinat ja niihin liittyvät merkitykselliset luvut elävät edelleen kertomuskulttuurissa, kirjallisuudessa ja muussa taiteessa.

jaloleinikko_mukula

Ja arjessa. Viikonpäiviä on seitsemän. Pyhäpäivä on seitsemäs päivä. Levon päivä.  Levollinen vuosi palstaelämästä, koska sen hoitoa rajoittavat elämässä juuri nyt eteen tulevat muut elämänasiat, joten tänä kesänä ei huhkita niin rajusti ja reippaasti kuin edellisinä vuosina. Mutta palsta on ja pysyy.

Joku kolmesta kauniista.

Joku kolmesta kauniista.

Toukokuu:

Se semmoinen kammotus kuin some.
Sosiaalisen median käyttöä ovat yhä tekstiviestit (maksuton versio: whatsapp), skype (maksuton puhelin) ja sähköpostit (kirjeitä ystäviltä ja ystäville). Ne ovat sosiaalista yhteydenpitoa, aivan kuten lankapuhelin aikoinaan ja kirjeet sekä postikortit. Tekstiviesti on ollut pitkäikäinen it- innovaatio, jota suunnittelijat eivät edes alunperin suunnitelleet yleiseen käyttöön. Ihmiset vain ottivat sen omaan käyttöönsä.

jaloleinikki_2

Puutarhatietoutta saa runsaasti avoimesta verkosta, sen lisäksi sitä saa ja voi jakaa erilaisten sovelluksien avulla ihmiseltä toiselle. Tuntemillani puutarhaihmisillä on jokin älylaite ja joku sadoista sosiaalisen median sovelluksista käytössään. FB -sovellustakin voi käyttää monin tavoin ja moniin tarkoituksiin. Sen voi muokata omiin käyttötarpeisiin sopivaksi ja rajata pois kaikki epäoleellinen, turha ja tarpeeton. Märehtiminen ei hyödytä talouskasvua, mutta ei siitä ole hyötyä kansantalouden ison kuvan – makrotalouden – ulkopuolellakaan. Mikrotaloudet todennäköisesti selviävät paremmin. Aina.

bofapeldoorn_1

Lankapuhelin ja mustavalko-tv aikakautena vihaviestejä lähettelevä tuhrasi sormensa erikeepperiin liimatessaan kirjaimia vihaviestiinsä, se kirjekuorikin oli ostettava itse ja postimerkki. Nyt häirikköihminen käyttää tohinaansa tietokonettaan. Jokainen joka on saanut outoja viestejä tai raivokkaita purkauksia sähköpostiinsa tietää ihmistyypin.

bofapeldoorn_2
Some on sosiaalisuutta ja yhteydenpitoa, ei sen kummallisempaa. Ja kieli, se on kommunikaatiota, siltojen rakentamista ihmisten välillä. Merkitysten silloilla kohtaamme, jos koskaan. Sanojen siltaa pitkin eteenpäin.

Kesän 2015 palstamerkinnät tiivistelmänä.

Aika vähiin on kesälomat kutistuneet viimeisen kuuden vuoden aikana. Suuri elämänmuutos: ei kesälomia, paitsi tänä vuonna marraskuussa jokunen päivä. Olin koko kesän töissä. Tänä kesänä ei sentään kasteluhommia juuri tarvinnut tehdä. Vettä tuli koko taivaan leveydeltä ja korkeudelta, ja ihan riittävästi.

Jos taivaassa asustelee muitakin kuin luonnonvoimia, niin ne kyllä pitävät rokkikansasta. Ruisrockista. Rokkiviikon aikana sai kanniskella täysiä kastelukannuja. Silloin oli keskikesän ainoa todellinen helleviikko.

Toukokuu oli kohtalaisen lämmin, ihan normikevät. Maankääntöhommiin ja penkkien tekoon meni se sama 4-5 viikkoa kuin joka vuosi, vaikka oli kaksinkertainen työmäärä. Kokonainen aari. Tänä vuonna mukana oli alkuun kamu, joka teki penkkejä tarmolla ja syvältä. Penkkien teko on savisessa ja kivisessä maassa heviä hommaa. Toukokuu meni maanmuokkaustöissä, keräsin kiviä sekä tein istutuspenkkejä vapaa-ajat. Kannoin palstalle lisäksi kuusi 50 litran puutarhamultaa. Savimaa tarvitsee usein kevennystä. Kasvien juuret kärsivät liian tiukasta maasta.

Kesäkuu oli viileä. Milteipä kolea. Viime vuonna oli samoin ja kasvit eivät oikein tahtoneet lähteä kasvamaan. Peitin tänä vuonna istutukset tarkemmin lämpöharsoilla ja erityisesti pavut pitivät peitoistaan. Tuli todella hyvä papusato, osa pavuista piti jättää maahan kun elokuun lopulla niitä tuli jo ämpärikaupalla. Kesäkurpitsat alkoivat kasvaa vasta kesäkuun loppussa ja heinäkuun loppupuolella ensimmäiset olivat kypsiä. Talvikurpitsoille kesä ei ollut suotuisa, koska tarvitsevat pitkän kasvuajan.

Elokuussa alkoi olla jo viileitä öitä ja viileys tyrehdyttää kurpitsan kasvun. Elokuussa oli lyhehkö lämmin jakso, mehiläiset riensivät apuun. Kurpitsojen kukkabaareissa kävi kova kuhina, mutta apu tuli liian myöhään. Sateinen alkukesä rajoitti pölyttäjien ja perhosten elämänehtoja. Valkoisia perhosia oli lennossa paljon enemmän loppukesästä kuin alkukesästä, jolloin ne ovat yleensä liihotelleet kuin suloiset silkkiset paperipalat ilmassa. Pölyttäjien kato johtui ikävä kyllä myös ilmastokysymyksistä.

Syyskuu ja lokakuu olivat lämpimiä, vain iltaisin ja öisin oli viileää. Marraskuu tuli äkisti. Pimeät illat ja koleankosteat yöt. Kylmät tuulet ja sateet hallitsivat koko marraskuuta.

Tämän vuoden sääolot suosivat erityisesti perunaa ja papuja sekä sipuleita. Muilla olikin sitten vähän vaikeampaa. Pakastin on sateisesta kesästä huolimatta täynnä ruokaa ja muihinkin talouksiin sitä on riittänyt. Ei huono vuosi ollenkaan.

Huomisesta alkaen: 24 kuvaa palstalta ja partsilta. Puutarhurin Kuvapäiväkirja vuodelta 2015.

Mehiläisyhteisö lähettää joka kevät tiedustelijansa tutkimaan erilaisia paikkoja, jonne voisi mahdollisesti rakentaa mehiläisyhteisön. Parvekkeella kävi neljä mehiläistä yhtenä päivänä. Olen onnistunut neuvotteluissani tiedustelupartioiden kanssa, joten ne eivät ole rakentaneet yhteisöä parvekkeelleni.

Ihmisyhteisöjä, yhteiskuntia, ei voi suoraan verrata eläinyhteisöihin. Ihminen ei ole eläin eikä kasvi vaan ihminen. Yhteiskunta joko ottaa huomioon vallitsevan ympäristön ja luonnonolot tai sitten ei. Suomessa ihmisasumusten rakentaminen on kalliimpaa kuin etelä-euroopassa, koska olosuhteemme ovat toisenlaiset. Ihminen tarvitsee täällä vaatteita ja jalkineita hyvin erilaisiin olosuhteisiin. Vuoden lämpimimmän ja kylmimmän päivän välillä voi olla 60 – 80 asteen ero.

Antoinette-tulppaani

Antoinette-tulppaani

Sosiaalidarwinismista ilahtuva kuvittelee, että ihmisyhteisöt ja tv:n luontodokumentit ovat sama asia. Luontodokumentit eivät ole luontoa vaan ihmisen luomuksia luonnosta. Niiden kuvakerronnan ja dramaturgian tekee ihminen. Luonto ei ole kulttuuria, se ei ole ihmisen luomus. Ihmisen toiminnalla on kyllä vaikutuksensa luontoon ja maapallolla eläviin muihin elollisiin olentoihin.

Arkielämänrytmi on täällä aivan toisenlaista kuin eteläisemmällä pallonpuoliskolla. Vuosilomien karsiminen aiheuttaa täällä suurempaa vastustusta, koska valoisin aikamme kesä on hyvin lyhyt. Me tarvitsemme sen kaiken valon ja usean viikon kesäloman.  Kesät poikkeavat toisistaan. Sen huomaa harrastaessaan puutarhanhoitoa tai pienviljelyä. Sain eilen tiedon, että palstalle voi mennä. Yksivuotiset palstat käännetään kaupungin toimesta ja saa odotella ennen kuin pääsee toteuttamaan itseään multahommissa. Nyt se uurastus ja ilo alkaa.

Antoinette-tulppaanin värinvaihto, eli: takinkääntö.

Antoinette-tulppaanin värinvaihto, eli: takinkääntö.

Seuraava sivu »