joulukuu


Turun kasvitieteellisessä puutarhassa on valoa, lämpöä ja paljon kukkivia kasveja. Banaaneja, jättikokoisia banaanipuunlehtiä, undulaattiyhteisö ja neitokakaduja sekä kilpikonnia, lammen heijastuksia ja aivan toisen ilmastovyöhykkeen valo ja kosteus. Aivan toinen maailma ja todellisuus.

Luen parhaillaan kiehtovaa romaania ”toisesta todellisuudesta”. J.M. Coetzee: Childhood of Jesus. Jeesuksen lapsuus, suom. Markku Päkkilä. Ja kirjoitan mietteittäni, järjestelen ajatuksiani Anita Konkan Unennäkijän muistelmista, joka oli myös todellinen lukuelämys.

Hyviä kirjoja on hyvä lukea, ne ovat myös sielun valohoitoa.

IMG_2964IMG_2966IMG_2972IMG_2970IMG_2980

Myös kotona kukkii. Kukas muu kuin ritarinkukka (red knight). Se avasi nuppunsa 24.12 ja on neljä kaunista kukkaa yhä hehkeimmillään.

IMG_3004

Hyvää Uutta Vuotta 2015 !

 

 

Mainokset

Kiinnostukseni ja rakkauteni sipulikasveihin on pysyvää. Sipuli on kasvinosa joka toimii kasvin ravintosäiliönä, ravintolana ja energiavoimalana. Sipuli on myös ihmisravinnoksi kelpaava kasvi.

Sipulinsyönti alentaa veren kolesterolitasoa, vahvistaa immuunijärjestelmää ja auttaa ehkäisemään syöpä- sekä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä. Sipulien terveysvaikutukset aiheutuvat niiden sisältämistä orgaanisista rikkiyhdisteistä ja flavonoideista. Antibioottisena yhdisteenä valkosipulin allisiini ehkäisee haitallisten mikrobien toimintaa ja tulehduksia. Kversetiini-nimisen flavonoidin lähteinä sipulit ovat erinomaisia. Punasipulin punainen väri tulee antosyaaneista, jotka toimivat ihmisen elimistössä hyödyllisinä antioksidantteina.

Verkkotieto ei aina ollenkaan pidä paikkaansa, mutta edelläsanottu pitää. Googlen hakurobotiikka on hankalaa tiedonhakijalle, koska robotit kokoavat oletusprofiilin tiedonhakijasta ja antavat senmukaisen linkkilistan. Kaupalliset tekijät vaikuttavat siihen, mitkä linkit tulevat ykkösiksi ja mitkä linkit painuvat pohjalle. Kirjastoissa kannattaa käydä siis myös verkkotiedon takia. Googlen hakukone tarjoilee aivan toisenlaisen linkkilistauksen kirjastonkoneilla. Siellä löysin mielenkiintoisia linkkejä ja tietoa Ritarinkukasta, jota yleisesti kutsutaan Amaryllikseksi.

Kun otin neljän koplani sisätiloihin lokakuun lopussa, kastelin niitä hyvin vähän, varoen. Ne ihmettelivät hiljaisina reilun viikon, kunnes sipuleista alkoi nousta lehtiä. Pisimmät lehdet ovat jo miltei metrin pituisia. Red Knight -sipulilla, jonka pahoinraadeltu surkea olemus vetosi minuun vuosi sitten, on yksi hyvin tanakka kukkavarsi.

Olen ajatellut, että kun ritarinkukkien antaa olla omassa rauhassaan, niin koko kasvin oma sisäinen luonto tulee paremmin esille. Kaupallisilla joulumarkkinoilla tällä kukalla on kova kysyntä, mutta sitä varten se usein silvotaan ja säädetään ihmisen toimesta kukkimaan vain markkinoita varten, eikä omaa sisäistä luontoaan, omaa rytmiään toteuttaen. Ihminen on täysin toivoton tapaus, joissain asioissa.

Red Knight

Red Knightin kukkavana

Heinäkuussa, kun pitkään jatkunut hellekausi uuvutti ihmisiä, ritarinkukkani olivat erityisen hyvinvoivia. Kuuma ja lämmin ilmasto muistutti vähän näiden kasvien alkuperäisiä ilmasto-oloja.

Lähes kaikki amarylliksinä myydyt kasvit ovat toista lajia, nimittäin ritarinkukkia – Hippeastrum. Laji on kotoisin Etelä-Amerikasta. Kukat voivat olla joko yksivärisiä tai monenkirjavia. Niitä on tavattu Länsi-Intian saarilta Argentiinaan asti. Sukuun kuuluu 70-75 lajia, mutta risteyttämällä saatuja hybridejä ja erilaisia viljelylajikkeita on yli 600.

Aidolla amarylliksellä terälehdet ovat kapeammat, ja se on kotoisin Etelä-Afrikasta, Kapmaasta, josta sen nimi, kapinamaryllis – amaryllis belladonna, tulee. Tätä aitoa amaryllistä kasvatetaan puutarhakasvina Keski-Eurooppaa myöten. Se on yleensä vaalean ruusunpunainen kukiltaan ja paljon liljamaisempi. Sekä ritarinkukat että amaryllikset kuuluvat laajaan kasviheimoon: Narsissikasvit Amaryllidaceae. Siihen kuuluu sukuja n. 75 ja lajeja on ainakin 1100 ympäri maailmaa.

Hippeastrum. Kuvalähde: wikipedia

Hippeastrum. Kuvalähde: wikipedia

Lisätietoa kiinnostuneille:

Wikipedia: Hippeastrum
William Herbert 1837: Amaryllidaceae
Tertun kasvimaailma