Maa on mutaista liukasta kuravelliä. Palstalle oli vain päästävä, milläs tätä kellekään selität. Et mitenkään, et. Joten eiku sadetakki niskaan ja menoksi. Raittiissa ilmassa ajatuksetkin tuulettuvat.

Kakkospalstahousut ovat sataprosenttisesti puuvillaa ja hörppäävät kuin vanhat juopot vettä, kun astuu kosteaan heinikkoon. Slurp. Palstalle on tänä kesänä kahlattava vihreän keskellä pitkin savipolkua pari sataa metriä. Slurp. Juoppokangas ehtii imaista kosteutta aika nopsaan. Slurp. Kylmä kangas tuntuu polvissa asti nopeasti. Housunlahje liimaantuu kosteana pohkeeseen kiinni.

Mutainen savimaa pitää huolen kengistä. Ne ovat pian nilkkasukkia myöden mudassa. Onhan sitä vettä sentään taivaassa, sitä siunaa ja katselee puutarhaansa joka miltei lainehtii. Siniharmaaksi muuttuva taivas murahtelee uhkaavasti. Hoh Hoh, sitä sanoo ääneen urheasti, tule vain sieltä. Ja vain jatkaa puuhiaan kasvien hyväksi.

Se tulee lähemmäksi.

Pelottaa. Kolina ja rytinä yläkerrassa yltyy. Isoja peltejä vedellään edestakaisin ja lyödään yhteen. Lisäksi lyhyitä räsähdyksiä, mutta ei salaman salamaa. Noitapommeja, sellaisia joista pikkupojat tykkäävät vuoden vaihteessa. Sarjatuli pienempiä paukahduksia. Lopulta taivaanmittaisia peltilevyjä siirrellään tarmokkaasti. Hyvin lähellä. Ne ovat korvakuuleman päässä, mutta todellisuudessa hyvin kaukana sieltä missä seison. Sieltä missä olen.

Sade alkaa pienesti ropisemalla ja yltyy nopeasti. Lopulta vettä sataa niin kovin ettei eteensä enää näe. Kun pääsee tielle on onnellinen olo, vaikka on läpimärkä. Paitsi sadetakin sisällä, jossa on lämmintä ja kuivaa, kuten kotona.

Kotona lueskelin lukemattomia Parnassoja, ikkunoista näkyi vain sateen paksu esirippu.  Mietin jatkanko tilausta. Huomasin tämän mainion kirjoituksen: Henkevästi?

Kulttuuri-ihmisyys on elämässäni ollut aina läsnä, ja myös täysin ilman Parnassoa. Kulttuuri-ihmisellisyys ei ole vain laitoskulttuuria tai jäykkien instituutioiden rakentamista. Elävä kulttuurivirta, ne kirkkaat vedet jotka kaiken aikaa virtailevat, ovat aina olemassa. Usein omaehtoisina. Internet-aikakausi on sulattanut joitain jäisiä hierarkioita, turhia rakenteita ja vertikaalinen maailmankuvamme on muuttunut enemmän horisontaaliseksi.

Ei ole enää vain ylhäällä ja alhaalla (raamatullisesti) vaan erityisesti on: laaja kuva. Laajakaistalla tarkoitetaan useimmiten vain laitetta, mutta voi se olla ihmisen tajunnassakin (jos on). Entistä avarampi,  se todellinen laajakaista. Kirkkaita vesiä ja raikkaita ajatuksia. Niitä kiitos, eikä liian pitkään paljussa seisonutta myrkyllistä vettä.

Parin rajun sadepäivän jälkeen pääsi jälleen ulos, puutarhahommiin. Ehkäpä laskemaan vainajia…

Mainokset