Sais sataa. Sanoivat säätiedotuksessa aamulla että sataa. Ei täällä koskaan sada sillon ku sanotaan että sataa. Kun Salossa sataa, niin täällä ei sada. Täällä ei sada vaikka Uittamolla sataa. Ei ne osaa säätä meille ennustaa. Anne kyllä osaa. Kuka? Boriströmmin Anne. Se telkkarimeteorologi? Se on täältäpäin kotosin. On vai! Mistäpäin? Jostain täältäpäin. Se on ainoa joka kertoo länsisuomen sään oikein. Onneksi kaivossa on vettä. Täytyy kyllä illalla kattoa Boriströmmi.

vuorij_1

Pienikin viherrys mullan pinnassa saa puutarhurisihmisen kaistapäiseksi ilosta. Vihreä nupun alku saattaa silti osoittautua rikkakasviksi. Ei se iloa murskaa. Onhan sen viherrys, osittain ainakin, puutarhurin ansiota. Perunat ja sipulit näyttäisivät nyt venyvän kohti valoa reippaalla tahdilla.

Aivan kuin valo olisi näkymätön naru joka nostaa kasvin pystyyn. Vai kuuko se on? Kosminen nostokurki. Se liikuttaa valtavia valtamerimassoja, joten miksei se vaikuttaisi myös kasvien elämään.

Pavun kerrotaan olevan kuuhullu, lunaarinen kasvi. Vanhan perinnetiedon mukaan se kannattaa laittaa maahan kasvavan kuun aikana, koska se on maanpäällinen kasvi. Maan alla kasvavat kasvit on saman tiedon mukaan hyvä laittaa maahan vähenevän kuun aikana.

Kuukalenterin mukaan perjantaina 13.pvä kesäkuuta on täysikuu. Sitten kuu alkaa taas pienentyä. Nyt viikonvaihteessa kuunvaihe on yli puolikuun. Laitoin tänään toisen papulajikkeen maahan, viikonloppuna laitan toisen. Naapuri ei uskonut enteisiin ja laittoi aiemmin. Jännitämme yhdessä miten käy.

Miltei viimeiset siemenet ja taimet on taputeltu mullan sisään. Tyhjiä paikkoja on aina. Siemeniä on housuntaskuissa tai palstapusakan sivutaskun pohjalla. Talvella nostan palstarepusta ruokakaupan ostokset ja kosteankylmän maitopurkin pohjaan on tarttunut siemen.

vuorij_2
Palstalla on enää pari penkinkulmaa tai penkin puolikasta joissa ei ole mitään. Toinen viljelylaatikoista oli monta päivää tyhjänä, siinä toisessa on kyssäkaalia (kamuna tilliä ja kivikkomäenminttu). Tänään sinne tyhjään laatikkoon pääsivät lamopinaatti (kamuna tilli) ja ruohosipuli ja sitruunatimjami. Kurpitsansiemenet ovat maan sylissä ja muitakin oli, mutta unohdin  tätä kirjoittaessani. Odotan teitä kaikkia.

Olen oppinut muokkaamaan savimaata niin taitavasti, että sain antaa jo muutamia neuvoja aloittelijalle. Aivan aluksi maa kannattaa kääntää lapiolla ja talikolla, parikin kertaa, koska multa pitää saada lämpimäksi. Siemenet itävät paremmin. Tämän vuoden puolenaarenpalstallani on varmaan kolmen ämpärillisen verran kiviä. Pieniä ja isoja. Isoilla voi koristella penkinreunoja.

Penkit teen aina samalla tavalla. Nostan lapionterän mitan verran maata tulevan penkin oikealta puolelta ja samalla syntyy käytävät koko palstalle. Tämä ihana vaihe on silkkaa arkkitehtuuria. Käyn penkit sen jälkeen huolellisesti yksitellen. Savimaa on kovaa. Sitä on hakattava erilaisilla puutarhatyökaluilla. Madot. Miten ihmeessä ne pystyvät liikkumaan tai ylipääätään elämään näin kovassa maassa? Viimeinen mullanmuokkaus tehdään kaksin käsin puristelemalla. On ihana tunne painaa molemmat kouransa lujasti maan sisään, puristaa multaa. Tuntea maan pökerryttävä tuoksu (tänä vuonna: hevonpaskan haju).
vuorij_3
Kotipuistossa vuorijalavan siemenkirjeet putoavat olkapäille, hiuksille, aivan kaikkialle. Jokaisessa pienessä kirjeessä on puun siemen. Yksi ainoa siemen.

Vuorijalava lähettää viidensentinkokoisia, silkinohueen kuoreen pakattuja kirjeitä varmaan satojamiljoonia. Ne kahisevat läheisen kaupunkipuiston hiekkapolulla. Tuuli pyörittää niitä asfaltilla. Tämä ei ole mikä tahansa suhina.

Kun kokonainen jalavametsä kulkee, pitkin kävelytietä.

Mainokset