Taivaanrannasta nousi  sinisenmusta reunus joka kasvoi kasvamistaan kävellessäni kauppaan ja paluumatkalla satoikin jo niin etten eteeni nähnyt. Seisoskelin hetken pihalla sateessa, se tuntui lapsellisen hauskalta eikä sadevesi ollut kovin kylmääkään. Sitten kotiin kuuntelemaan sateen kohinaa ja lukemaan kun ei voinut palstallekaan mennä. Menin sitten illalla.

Puolenaarin puutarhassa on värikästä. Lidlistä ostamani ihmepussin siemenistä on kasvanut kukkakumpu jossa joka päivä puhkeaa kukkimaan jokin ihmeellinen kukka. Auringonkukat huojuvat jo yli parimetrisinä. Kupittaan puistoon on rakennettu, kulttuurikaupunkisäätiön rahoilla, muovinen värituubisokkeli jonne pitää jonottaa ja seitsemän euron pääsylipun lunastettuaan saa kulkea värillisten muovisten käytävien sisällä. Se on kulttuuria, mutta tämä ei ole, koska tätä ei ole tehnyt maailmankuulu väritaiteilija.  Väri- ja muotomaailma on silti huikea. Sirkat sirittelivät ja leuto iltatuuli puhalteli poskille.

Kurpitsoja koriin sekä  persiljaa ja sitruunaminttua. Kurpitsoille tämä kesä on ollut erinomainen, on satanut
runsaasti ja on ollut lämpimän kosteata. Niitä tuleekin nyt kaikenaikaa niin paljon, että niitä on jaettu jo ystävillekin.

Sunbrust -kurpitsan kukka

Eräs ihme.

Eka Sunbrust, pieni aurinko, - ihme sekin. Läpimitaltaan noin 10cm.

Korillinen kurpitsaa.

Mainokset